Länsirannikolla
Länsirannikkolla oli ihan hulppean näköistä
Vuoria ja merta, mikäs sen kauniimpaa
ja suojaisia rauhallisia poukamia
Lintuhavainnoista sen verran, että on nähty paikallinen tiltaltti ja punertava haukka tositoimissa, sai syötävää.
Pensakoissa rapsahtelee jatkuvasti ja ai kun on kiva aina ajatella, että täällä ei ole myrkyllisiä käärmeitä – yes!
Jos joskus vaikuttaisin mahdottoman jääräpäiseltä ja sattuisin olemaan väärässä ymmärtämättä sitä, tätä kuvaa voi vilautaa, niin ehkä tokenen. Sitä mitä tapahtui en kerro ilman, että saan vähintään tuopin tai kaksi (korvattavissa viinillä, tai whiskyllä tai..)
Kukkasia Lissulle ja muillekin jotka niistä tykkää:
Mitä toistaan suloisempia kukkasia kasvaa missä vaan vuorilla..
Puintiympyrä noin 350 metrin korkeudessa
Tää on isona takulla jännän näköinen kukkanen
kaunis on tämäkin sinineiti
Puhumattakaan tästä
Takaisintullessa bussissa nukuin istualtani, rentousaste on nyt ihan hyvää luokkaa.
No ei tässä vielä kaikki, mutta yhteys pätkii niin että huomiseen, tai tähän päivään tai johonkin päivään 🙂
Marian muistikirja 
Täällä oli aika rauhallinen aamukävely, ei paljon vastaantulijoita, – 29 astetta pakkasta.
Lapsena pienenä en millään voinut käsittää sitä että jossain on aina kesä – tai ei ainakaan ole lunta ja pakkasta. Eihän se voi olla totta.
Muistan selvästi hetken kun tämäkin totuus minulle valkeni. Lapsen mieli järkyttyi kovasti, miksei me asuta siellä!
Kiitos kukkasista!
Kas, ihan samoin kuin noilla vuorilla, ei kulkijoita, paitsi eilen kaksi pro-kulkijaa, heillä oli pitkät kepit, näyttivät maatyöläisiltä, jalka nousi ketterään.
Mä en oikeasti muistanut enkä uskonut, että täällä jossain on oikeasti näin. Ja kun on vaan se noin 20 astetta lämmintä ja tuuli ei ole kuumaa, on ihana kulkea.
Heräsin aamulla mustarastaan huiluääneen.
Vuoria ja merta, voi täydellisyyttä!
Keksin juuri, mikä noissa kuvissa viehättää. Karu maisema jonka keskellä
sitkeät kasvit kilpailevat kauneudesta, ihan ko tuntureilla 😀
Täällä tuuli puhkuu lumia puista, uutta lunta sataa hiljalleen ja
parin päivän tiukka pakkanen hellittää. Eilen oli aivan satumaisen
kaunis aurinkoinen talvipäivä.
Neljä yötä skabmoihin !
Mie kuulin eilen talitintin laulua Espoossa ja tänä aamuna jo muitakin (kai?) sirkuttajia. Komiaa siellä jossain näyttää olevan, mutta uskon Sinun palaavan oikein mielelläsi Suomen kevään aavistukseen. Tervetuloa!
Se yksi taisi olla lihansyöjäkasvi, sinne ei kannata varvasta pistää!
Ou mai, missä te oikein ootte?!? Madeiralla? Teneriffalla? Mäkin haluan tuonne! Ja lähden silti Pöyrisjärvelle…
Me ollaan Gran Canarialla, ihmiset valehtelee, että täällä onkamalaa, ne haluaa, että tänne ei tulisi ihmisiä!
Kiitos kukkasista ❤
Mikä ihmeen puintiympyrä?? – siis jutustelupaikka vai jotain viljaan liittyvää -what?
Kuule, toi on suoraa kirjatietoa, joten olettaisin siihen viljaan liittyvää 😀