KIITOS!!

Kun äitini noin 35 vuotta sitten kysyi, että miksi ystäväni oli jotenkin niin erityinen, muistan yhä vastaukseni, ”kaikki onneni, jonka hänen kanssaan jaan, on vähintäänkin tuplasti niin suuri”. Tänäänkin kun kitisin, että vuorotteluvapaani on ohi, hän vastasi ”mutta ei karkkipäivät mihinkään katoa hei”.

Haluan kiittää teitä ihan kaikkia, jotka olette tätä muistikirjaani yhdessä eläneet. Vuosi vuorotteluvapaatani on ohitse, vaikka sen piti ikuisesti kestää 😀 Minulla on ollut aivan hillittömän hyvä luksusvuosi, aivan enemmän mitä koskaan ehdin toivoa, aivan enemmän mitä voi vaan olla.

Iso lämmin sydämellinen kiitos siis teille kaikille, jotka olette vanhan ystäväni Tiinan tavalla tehneet siitä myötäelämisen myötä vähintään tuplasti suurempaa kuin sen olisin yksin itsenäni tehnyt.

Kiitos teille kaikille, että olette olleet olemassa tässä muistikirjassa. On hulluutta kiittää, kun se tulee olemaan niin vajavaista ja huonosti ilmaistua, mutta teen sen sillä uhalla silti:

Kiitos Marita, kiitos kaikista sanoistasi, ajatuksistasi. Kiitos, että meillä on. On.

Kiitos Päivi, kiitos sinulle, kiitos siitä kun aamulla heräsin, avasin puhelimeni kautta yhdellä silmällä netin ja luin kannustavat sanasi ja ajatuksesi ennen kuin nousin. Olet ollut niin monessa aamussani, olen herännyt hymyillen sanojesi kanssa.

Kiitos Timo H, kiitos, että olen saanut tutustua sinuun lähemmin tämän vuoden aikana, kiitos, että olet jakanut elämääsi ja ajatuksiasi. Olet tuonut elämään iloa. Kiitos.

Kiitos Maarit. Kiitos viisaudestasi, kiitos näkökulmistasi, kiitos että olet elänyt kanssani. Toivon, että yhteinen polkumme jatkuu.

Kiitos Tuire. Me olemme eläneet monta retkipäivää yhdessä. Viime yönä vaelsimme useammankin erämaan läpi, tänään katsoimme yhdessä kuvia. Eri mieltä, samaa mieltä, tunteita, elämää.

Kiitos Minna. Kiitos intensiivisen intohimoisesta elämisestä. Kiitos analyyttisen järkevistä kommenteista hankintojen suhteen. Kiitos palosta.

Kiitos Lissu. Olet väärässä, mutta rakastan sua silti aina. Pikkusiskon pitäisi ymmärtää, että isosisko on aina oikeassa. Mutta en olisi ehkä koskaan ostanut tunturikämppää, jos Lissu ei olisi potkinut, minusta siinä on neljä kuutiota ilmatilaa liikaa, mutta juuri silloin satuit olemaan oikeassa.

Kiitos Anni. Kiitos, että olemme tulleet työtovereista ystäviksi. Kiitos siitä, että vaikka tunnet minut niin hyvin, kun olet elänyt pitkää arkea kanssani, yhä jaksat minua.

Kiitos Matti A, kiitos elämänilosta, hulluudesta, kekseliäisyydestä, erilaisesta otteesta.

Kiitos Tyy. Kriittisyydestä, rehellisyydsestä, myötäelämisestä, erilaisuuden ja samanlaisuuden kohtaamisesta ja ihmettelystä.

Kiitos Matti K, kiitos myötäilosta ja yhteisestä ihmettelystä. Kiitos ajattelusta ja ajatuksista.

Kiitos Riitta. Viisaista sanoista ja elämän jakamisesta.

Kiitos äiti ja isä. Isän vika on, että en jäänyt La Gomeralle hipiksi luolaan asumaan. Hienoa, että voi aina syyttää vanhempia kaikesta, etenkin kasvatuksesta. Tästä kyseisestä luola-asiasta ei tosin voi syyttää äitiä, isää voi. – Isä, nyt on ihan turha hymyillä tyytyväisesti.

Ja kiitos Jouni, jos joskus hankin kumpparit, siitä kiitän sinua, kiitos että olet ollut mukanani tänä vuonna.

Kiitos kaikille satunnaisesti kommentoineille, olette jättäneet minulle uteliaan kiinnostuksen. Kiitos niille, jotka ovat lukeneet, mutta ette koskaan kommentoineet. Olette minua tosi paljon ilahduttaneet.

Kiitos!

11 thoughts on “KIITOS!!

  1. Kiitos itsellesi ja maukkaita karkkipäiviä! Muista muistikirjailla jatkossakin. Tää on vähän niinku sellainen säännöllinen lääkitys.

  2. Kiitos itsellesi! Toivottavasti jatkat tätä muistikirjankin kirjoittamista, niin onpahan jotain seuraamista ja lukemista.

  3. Kiitos itsellesi, muistikirjasi on ollut henkireikäni mm kun kauhia tunturi-ikävä iskee 🙂 Valitettavan harvoin olen ehtinyt/jaksanut kommenoida, vaikka suuresti olen teksteistäsi nautiskellutkin

  4. Kauhiata, miten ihminen voi mennä stressittömäksi. Se ei ole normaalia.

    Tervetuloa reaalimaailmaan,

    (nimim. kateellinen)

  5. Kiitos, Maria, näköalasta erilaiseen elämään! Siihen peilaten on tullut pohdittua moneen kertaan tätä omaakin elon polkua. Olen kai aika hyvä sietämään arkea; ja siinä auttaa kummasti, kun tietää että muutakin on…että ehkä joskus minäkin…

    Sinä taidat olla ihminen, jonka ympärille väkeä kokoontuu (vähän erilainen erakko!). Olet ainoa yllä mainituista, jonka olen tavannut ja silti tunnen jollain lailla kuuluvani joukkoon. Oikein hyvää joulunaikaa koko porukalle!

  6. Sähköposti 27.7.2008:
    ”wau, katoin Sinun Lemmenjoki kuvat sivuiltasi ja olen otettu miten hienoja kuvia Sinulla on.

    Varsinkin metsäkuvista pidän erityisesti, kiitos!

    Maria”
    Enpä olisi uskonut, miten mahtavaa tuosta viestistä seuraisi. Kiitos on se sana, jonka haluan myös tässä sanoa. Sapattivuottasi on ollut kiva seurata, on ollut ilo lukea vanhoja retkikertomuksiasi, nauttia kuvistasi…
    Sinulla on aivan upea kaveriporukka täällä. Kuten Maarit sanoi, en ole tavannut teistä ketään, mutta tunnen jollain lailla kuuluvani joukkoon. Ehkä meillä kaikilla on yhtä syvä rakkaus sinne selkosille, tuntureille, outamaihin. Kiitos.

  7. Kiitoa itsellesi! Liikutuin toden teolla sanoistasi. Tää on ollut hieno tapa seurata täydellistä irtiottoa. Paljon on lauseitasi jäänyt mielessäni pyörimään ja tuonut iloa arkeen. Ihanaa kun olet ystäväni! Ja on tässä jännää porukkaa mukana 🙂

  8. Kiitos itsellesi, koska olet sinä (ja siinä sivussa vähän vanhemmillesikin 😉 ). Osaat inspiroida, ja teit todeksi juuri sen mitä ystäväni Seijan kanssa olemme pohtineet – työ vie aivan liikaa aikaa elämästä, mutta pitää vaan uskaltaa tehdä niitä irtiottoja. Ja sinä teit sen ja teit todellakin täysillä. Vaikken itse ole vielä siihen päässyt, niin pääsin edes siivellä maistamaan sitä mitä se voisi olla. Inspiroiva, uskaltava, se sinä olet, ja tiedän että olet jatkossakin, toivon ettei se t-sana vie sitä yhtään vähemmäksi.
    Ja kiitos kauniista sanoistasi, muistikirjaasi toivon lisää sisältöä vaikka karkkipäivät vähän ehkä vähenevätkin.

  9. Sinulla on ollut aivan huikea vuosi, sitä on ollut ihana seurata viereltä, nähdä kuinka se työn ahdistus on sulanut ja olet nostanut hartiat ja katseen ylös nauttimaan kiireettömästä ajasta. Toivottavasti kulunut vuosi on antanut voimia jatkaa arkea ja aikatauluja. Tunturit eivät katoa mihinkään, siellä ne odottavat sinua, vaikkakin nyt pienemmissä erissä.

  10. Muistan teitä kaikkia aina kun savu kirveltää silmissä. Silloin kyyneleetkin menevät sen piikkiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s