Se on kevät
Tältä näytti kun kävelin töihin ennen klo 08. Ei se Timo haihatellutkaan, se on kevät! Olemme pelastuneet, kestimme tämänkin talven 🙂
Sen kunniaksi päivän runo:
Kuuletko elämän äänet
joen kohinassa
tuulen henkäyksessä
Valkeapää
Avainsanat
El Hierro Finnmark Färsaaret haihalttelua haihattelua Hossa hulluus interrail Islanti jovain Kaldoaivi kamoja kieriskelyä kirjoja kitinää Kroatia kukkia Kuuba La Palma Lapissa leivonta Lofooteilla majakka melonta mettäpuute muualla outa perhosia runoja ruokaa ruska suolla tappelen vastaan tee-se-itse The Mänty tipuja tuumailua Uusi-Seelanti Varanki vasoja vilmejä-
viimeisimmät artikkelit
Luettavaa ja katseltavaa
-
Uusi Outa on ilmestynyt
outa.fi - yhteinen retkeilylehti
Arkistot
- maaliskuu 2021
- joulukuu 2019
- marraskuu 2019
- heinäkuu 2019
- joulukuu 2017
- marraskuu 2017
- lokakuu 2017
- elokuu 2017
- heinäkuu 2017
- kesäkuu 2017
- elokuu 2016
- kesäkuu 2016
- huhtikuu 2016
- joulukuu 2015
- lokakuu 2015
- elokuu 2015
- heinäkuu 2015
- kesäkuu 2015
- huhtikuu 2015
- joulukuu 2014
- marraskuu 2014
- elokuu 2014
- heinäkuu 2014
- toukokuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- lokakuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- kesäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
Marian muistikirja 
Kyllä, kuulen, kyllä!
Vaikka onkin vatsatautipäivä, niin aurinkoinen päivä saa levottomaksi.
Niin on kevät. Palasin juuri metsäretkeltä jälkikasvun kanssa. Tuulessa soi kevät, teeren jäljet jotka päättyivät ladullamme iskukohdassa höyhentuppoihin ja verijälkiin, nekin osoittivat , että elämä jatkuu kuitenkin.
Ilta tulilla ja yö laverilla, ei siitä elämä parane.
Lunta tulee. Aarrrgghh!
Maisema on aivan valkoisenaan, tuuli pöllyttää ja napailma iskee luihin ja ytimiin! Tällaisina hetkinä on vaikea uskoa selviytymiseen, kun tienoo hukkuu lumeen.
Mutta muutama merkki keväästä on kuin onkin jo nähty, linnut viritelleet lauluaan, aurinkolasit päässä sulaa maantietä ajettu. Kyllä se sieltä, lisääntyvän valon myötä 🙂
Sinitintin laulussa on jo kevään huumaa, korpit kisailevat ilmassa, harakat ajavat takaa toisiaan ja aurinkoisena päivänä voit nähdä vesipisaroita tippuvan…
Ja sitten tämä sama porukka nauttii syksyllä kaiken peittävästä sinisestä kaamoksesta, ole tässä sitten herrasmies!
Sitäpaitsi varmin merkki keväästä on, kun joku motoristi kaivaa lumeen käytävää jotta saisi sokkelin luiskasta prätkän pihalle. Näin on tehty.
Se on varmin kevään merkki 😀 Hyviä reissuja.