yksi päivä

Mulla on hytinä, että tästä tulee isona Väinönputki. On sen toisen lähteen rantamilla. Tuskin maltan odottaa. Maistoin tänään lehtiä. Kerrassaan maukasta, herkullisia! Jotain lipstikkaan vivahtavaa.

IMG_1213

Viehko sinirinta

DSC_4957

Riekko ei pukahtanutkaan lentäessään, miten tämä pitäisi tulkita?

DSC_4954

Joo, eilen oltiin menossa Varangille, mutta tänään mentiinkin ongelle. Sellaista on lomalaisen elämä.

IMG_1219

Ensimmäisellä lammella oli sorsaperhe – väistettiin.

DSC_4958

DSC_4969

Toisella lammella oli vesipääsky ja joku tuntematon vastavaloon – väistettiin. Tuleeko tästä yhtään mitään.

IMG_1230

Pohjanleinikkipuska

No joo, ruokakalat olivat ahneita lähtemään mukaan. Siimakin katkesi ja kävin uiden hakemassa kohon, koukun ja siimanlopun pois. Virkistävä kokemus, kun lampi saa vetensä lähteestä.

IMG_1238
Jos kirnuvoissa paistetaan, harvoin menee väärin. Valkoviinin kanssa.

Nyt ei ole enää mitään tuoreruokaa, ei mitään maitotuotetta, ei mitään tuoreleipää, joten luulen, että me lähdemme hetkeksi täältä pois palataksemme.

4 thoughts on “yksi päivä

  1. Katsoin, ettet vain myrkkyä syö.
    ”Väinönputki on hyvin vanha hyötykasvi. Mainintoja väinönputken käytöstä on kirjattu jo Olav Tryggvasonin saagaan 1200-luvulla.[4] Pohjoiset kansat ovat syöneet väinönputken kukkimattomia nuoria versoja vihanneksena. Sitä on säilötty kuivaamalla ja hilloksi keittämällä. Sen juurista saatavia aromaattisia öljyjä on käytetty lääkkeenä muun muassa isorokon torjuntaan, sekä munkkiliköörien (Benedictine ja Chartreuse) mausteena 1500-luvulta lähtien. Lisäksi juuria on käytetty Euroopassa ruton parantamiseen ja Yhdysvalloissa tupakasta vieroittamiseen.[2] Keski-Euroopassa väinönputki on yhä yleinen viljelykasvi.[6]
    Turun yliopiston kasvitieteen professorin ja Kevon tutkimusaseman perustajan Paavo Kallion aloitteesta perustettiin 1970-luvulla Kittilän Pakattiin väinönputkiviljelmä. Tutkimuksessa selvitettiin kasvin satoisuutta, aromaattisten öljyjen olemusta sekä yleisiä viljelymahdollisuuksia. Tutkimuksen tuloksina todettiin aromiainepitoisuuksissa olevan huomattava ero Lapin ja Etelä-Suomen kasvien välillä. Haihtuvien öljyjen määrän on eri tutkimuksissa todettu olevan suhteessa alhaiseen yölämpötilaan ja pitkään päivään. Lapin väinönputkien todettiin olevan selkeästi aromikkaampia kuin etelässä viljeltyjen väinönputkien.[7]”
    Hyvää satoa toivoen
    Hyvä päivä teillä!
    Kaisa

  2. Tuostapa tuli mieleeni, että koskas järjestät kurssin ”mihin kasvimme kelpaavat”? Kiinnostaisi. Tai joku muu järjestäisi.
    Riekolla oli suu täynnä sapuskaa poikasille.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: