Näitä onnen päiviä..
Sadepäivän aamu. Hyvä kuunnella sateen ropinaa, katsella kuvia, lukea kirjaa.
Lapinkuusioita on paljon. Kuulemma niistä lapset imevät teriöitä, ovat herkullisia.
Metsätahdet avasivat täällä pohjoisessa vasta nyt juhannuksen jälkeen kukkansa
Karpaloita on, osan jätin riekoille. Riekkoja ei tosin ole näkynyt. Viimevuotista puolukkaakin on paljon.
Uusi tuttavuus. Ei ollenkaan ärhäkkä, vaikka kuvasta sen käsityksen voisi saada. Kuuntelee kun höpötän.
Tämä Punajalkaviklo on puolestaan hyvin ärhäkkä, eikä kesyynny koskaan. Minä väistän kiltisti. Mutta mutisen.
Yksinkertaisen elämän rauha – onni.