poroja ja tuntureita
Toipilaana minusta ei ollut hiihtovaellukselle, mutta tukikohdasta hiihtely paransi mielen ja kehon.
Yhtäkkiä huomasin, että olin unohtanut käyttää kortisoninenäsuihkeita ja muita mömmöjä, raitis ilma, hyvä mieli, rauha ja kostea ilma olivat parantaneet ihmisen.
Kun saavuimme uuvanoiden alalehdillä ei ollut vielä lehtivihreää. Kun lähdimme, sitä oli, kevät on tuloillaan.
Viimeinen porokuva ❤
Kiitos näistä kuvista, tunsin lumen tuoksun nenässäni ja tuulen hiuksissani. Satumaisen kauniita!