Islanti – kiehtova koillisosa
Melrakkasletta eli koillisosa Islantia on harvaanasuttu hevosten, lintujen ja lampaiden maa. Patikoimme rannoilla, ihastelimme jäämerta, lintuja, löysimme vanhoja turveasumuksia, kävelimme Hraunhafnartangin majakalle.
Ne olivat suulia, mutta en tajunnut
Merisirri katselee jäämeren aaltoja
Isä-pulmunen
Vanhojen turveasumusten raunioita
Merisirrejä oli ranta täysi ja kaikilla lapsia
Silmäruoho
Hyvin seurallinen hylje
Haahkoja on valtavasti
Rannoilla on ajopuuta useamman hirsitalon verran
Punajalkaviklot tuulen suojassa
Islannin pohjoisin majakka Hraunhafnartangi
Sitten siirryimme Langanesiin. Ihailimme etelänkiisloja, niiden munat ovat epäsymmetrisiä joten jos niitä tuuppaa, ne eivät kieri kauas vaan alkavat kiertää kehää. Käytönnöllistä noissa olosuhteissa.
Laivojen hylkyjä
Onneksi ei huimaa
Suulilla on siniset silmät, ne ovat pohjois-Atlantin suurimpia pesiviä lintuja. Ne pystyät sukeltamaan jopa 15 metrin syvyyteen. Naaras munii vain yhden munan, jota molemmat vanhemmat hautovat. Poikaset lähtevät muuttamaan uimalla, mutta ne oppivat lentämään runsaan viikon päästä.
Kun palasimme tältä patikoinnilta paikallinen puhdistuspalvelu nuoli autoa puhtaaksi mudasta!
Viehko villihevonen
Tämä näyttää sopivalta maisemalta, tähän jäämme yöksi
Marian muistikirja 
Moi! Aivan mainio tuo paikallinen siivouspalvelu!
t.Tiina
tiinanpatikointi.blogspot.fi
Voi ei, en kestä näitä kuvia! Tuonne on joskus päästävä, silläkin uhalla ettei sieltä ehkä enää malttaisi palata.