Färsaaret – sumua ja upeaa luontoa

Färsaarien matka oli kauan haaveissa. Olin jo menossa yksinäni, mutta sitten ilokseni sainkin Maritan mukaani heinäkuiselle retkelle.

Matkustaminen Färsaarille: Saavuimme junalla Tanskan läpi Hirsthalsiin, Pohjois-Jyllantiin. Oli rentouttavaa istua junassa ihaillen Tanskan maaseutua ja kyliä. Sielu ehti hyvin mukaan matkaan. Huom! Tanskan junissa ei enää ole ravintolavaunua, eli varaudu eväin tai ota istumapaikka vaunusta, missä on tarjolla kahvia/teetä ja naposteltavaa kuten karkkia, keksiä, suklaata.. Hirsthalsissa yövyimme leirintäalueella ja seuraavana aamuna nousimme Smyrillinen laivaan https://www.smyrilline.com/ kohti Torshavnia.

Hytin telkkarissa oli kanava, josta saattoi ihailla näkymää laivan keulasta. Siitä ja ikkunasta vilahtavat myrskylinnut, suulat ja lunnit saivat meidät syöksymään kannelle kuvaamaan.

Laivalla on paljon ja erittäin hyvää ruokaa. Lisäksi on alueita omien eväiden syöntiin, jos on osannut ottaa omat eväät mukaan. Tämän lisäksi itseään voi huvittaa esim. uimalla ja saunomalla. Oli aika hauska, kun meri huolehti mainingeista myös uima-altaassa. Meille maistui myös monet päiväunet. Lapset pelasivat jalkapalloa kannella, verkot ympärillä estivät palloa päätymästä mereen.

Matkustaminen Färsaarilla: Ostimme 7 päivän matkakortin, joka takasi meille rajattomasti matkustusta busseissa ja lautoilla. https://www.ssl.fo/en/tickets-and-prices/travel-card-see-the-faroe-islands-on-busses-and-ferries/

Bussit ja lautat olivat siistejä ja isoimmilta lautoilta sai muutakin syötävää kuin kahvia automaatista. Matkustaminen oli meille siis leppoisaa ja helppoa kunhan sisäisti tämän kartan
https://www.ssl.fo/en/customer-service/travel-map/
ja ymmärtää tietttyjä koodeja, kuten x = ma-pe, 6 = lauantai, 7 = sunnuntai, kannattaa myös tsekata kulkeeko vuoro vain kouluaikana vai vain kesälomalla… Aikatauluja ei jaeta painettuina, vaan ne ovat joko netissä tai tauluina turisti-infoissa ja linja-autoasemilla. Etäisyydet ovat lyhyitä, maisemat upeita, joten melkein aina harmitti kun jo tultiin perille. Färsaarella on varsin paljon tunneleita, jotka kulkevat joko meren alta saarelta toiselle tai sitten vuorten läpi.

Pukeutuminen: Helteellä Färsaarilla on kuulemma 15 astetta. Saimme kokea senkin hetken, mutta meille sattui useimmiten noin 12-14 asteen sää. Lähes joka päivä sataa tai edes tihuuttaa vähän. Kumpparit olivat varsin hyvät kengät ja sadevaatteita käytettiin joka päivä. Ilma ei tuntunut raalta. Meille ei sattunut myrskysäätä, vain yksi reippaampi tuuli. Sadetta saatiin sopivasti, kuten myös sumua.

Leirintäalueet: Useimmilla leirintäalueilla joissa yövyimme ei ollut henkilökuntaa, vaan joko ne maksettiin turisti-infoon ihan eri saarella tai eri kylässä, tai raha ja yhteystiedot laitettiin kirjekuoreen ja kuori postilaatikkoon. Mahdolliset lisäyöt kehoittivat maksamaan jälkikäteen. Kallein leirintäalueyö maksoi kahdelta 28 euroa (1 yö) sisälsi wifin, suihkun, wc:n, keittiö- ja oleskelutilat ja halvin 7 euroa, joka sisälsi suihkun, wc:n, keittiö- ja oleskelutilat. Yhdellä leirintäalueella olisi tarvittu suihkuun 5 kruunun kolikoita ja niitä etsiessä päädyimme suihkuun ihan muualle ja pannukakkuja, hilloa ja kermavaahtoa nauttimaan.

Färsaarelaiset osoittautuvat mukaviksi. Pohjoismaisen pidättyviä, mutta kohdatessa lämpimiä. Englantia osaavat puhua niin nuoret kuin vanhatkin ja ruotsiani ymmärsivät kaikki. Oli kiva rupatella ihmisten kanssa. Kirjoitetusta fääristä luulee ymmärtävänsä noin 30% – oikein tai väärin, ei voi tietää.

Emme ostaneet varsinaisia matkailupalveluita. Lunneja näimme merellä ja useilla eri rannoilla ja kylissä. Kuljimme polkuja ja rantoja, nousimme tuntureille sieltä mistä paikalliset neuvoivat. Färsaarilla ei ole jokamiehenoikeuksia, kunnioitimme heidän sääntöjään.

Kaikilla saarilla ei ole kauppoja eikä kahviloita, eli evästä kannattaa ottaa mukaan. Kahvila saattaa myös olla merkitty vain fääriksi, eli kannattaa kysellä ja jututtaa paikallisia. Kävimme useassa hienossa kesäkahvilassa syömässä pannukakkuja ja vohveleita. Raparperiä kasvaa kaikkialla ja siitä on tarjolla herkkusia kompotteja ja hilloja. Söimme sisällä eli kahvilassa vain kahdesti, molemmilla kerroilla saimme herkullista, ravintoarvoiltaan laadukasta ja järkevän hintaista ruokaa.

Isoimmissa kylissä ja kaupungeissa on ruokakauppoja, joiden valikoima on sangen hyvä.

Korvatulpat kannattaa ottaa mukaan: taivaanvuohen, kuovin ja meriharakan yhteistrio teltan kupeessa on mitä tehokkain herätin. Rakkaus lintuihin voi notkahtaa neljän aikaan aamuyöstä trioa kuunnellessa.

Vihje: Maa on kaikkialla kosteaa tai märkää. Teltan alle olisi ollut näppärää saada ylimääräinen muovi tai avaruushuopa.

Saavuimme sumuiseen Torshavniin päivällisaikaan. Otimme ilmaisen paikallisbussin leirintäalueen suuntaan. Iltakävelystä tuli pitkä, kukkia, lampaita, sumuja, lintuja ja hienoja polkuja meren rannalla.

Aamulla ostimme kaasua keittimeen, bussikortit ja arvoimme suunnan kohti koillista. Otimme bussin Klaksviikiin, missä turisti-infossa maksoimme yöpymisen Kalsoyn saarella Mikladurin leirintäalueella. Otimme lautan saarelle, satamassa meitä odotti bussi joka vei meidät Mikladurin kylään. Leirintäalueella oli iloksemme vain yksi teltta.

Kiersimme illalla kylän rannalla ihailemassa hyljenaisen patsasta ja kukkivia rantoja ja lintuja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s