Interrail aikuisena ja talvella marraskuussa
Saimme mahdollisuuden 11 päivän lomaan ja tärkeimmäiltä tuntui lähteä etsimään valoa. Lentäminen ahdisti eli tuntui rennoimmalta vaihtoehdolta junamatkailla. Emme aluksi osanneet päättää etsimmekö valoa Italiasta, Espanjasta vai ihan muualta, vaikutti Interrail parhaalta vaihtoehdolta, kun kohdemaan pystyisi valitsemaan vasta jossain Alppien alapuolella.
Interrail -lippuja on tarjolla monia erilaisia, mutta valitsimme kahden viikon passin helppouden takia ja 1. luokan lipun, koska pelkäsimme junien ahtautta. Suunnitteluun käytimme Rail Planner appia, joka on ihan hyvä väline, mutta kuitenkin kannattaa vielä tsekata aikataulut itse junayhtiön sivuilta tai sitten juna-asemien tiskiltä. Meille ei ollut hyötyä https://www.interrail.eu/en/book-reservations sivuista, koska teimme päätöksiä reitistä niin viime tipassa.
Ruotsi https://www.sj.se/ paikkavaraus onnistuu netissä
Tanska https://www.dsb.dk/ paikkavaraus onnistuu netissä
Saksa https://www.bahn.de paikkavaraus onnistuu netissä
Italia https://www.trenitalia.com/ ei onnistu paikkavaraus netissä
Itävalta / Nighjet yöjuna https://www.nightjet.com/en/ paikkavaraus onnistuu netissä
Reppumme säädimme alle 12 kilon. Päätimme, että matka alkaa heti kun nousemme eka junaan, olisimme heti ”perillä” ja päätimme matkustaa ilman kunnon kameraa. Välillä se harmitti, mutta nyt oli fokus poissa kuvaamisesta vaihtelun vuoksi. Kaikki kuvat ovat siis kännykkäkuvia. Vaatteita oli mukana muutamia turhia ja vaikka vastamelukuulokkeita ei tullutkaan juuri käytettyä, ottaisin ne kuitenkin seuraavallekin matkalle mukaan.
Interrail ohjeissa lukee ”TÄRKEÄÄ: Älä irroita lippukantta ja lippua missään vaiheessa toisistaan, koska ne ovat voimassa vain yhdessä.” Jouduimme laastaroimaan molempien lippuja, etteivät ne lippu ja lippukansi irtoaisi toisistaan. Suosittelemme teippaamaan lipun saumat jo kotona!
ja sitten matkaan:
Menomatka M/S Viking Grace lähtö Turku torstaina 07.11.2019 klo 20.55 – saapuminen Tukholmaan perjantaina 08.11.2019 klo 06.30.
jännää – lähdön tunnelmaa
Slussenilta Tunnelbana -> T-centralen. Olisimme kerinneet 7.25 lähtevään junaan, mutta emme olleet uskaltaneet varata siihen etukäteen lippuja (jos laiva olisikin myöhässä) ja se juna olikin sitten ihan täysi.
Asemalla hiljalleen ymmärsimme, että 1. luokan lipun takia, meillä oli pääsy SJn loungeen, jonne sitten menimmekin ihan hyvälle aamiaiselle. Erityisen hyvää ohutta näkkäriäkin oli tarjolla.
Seuraava juna lähti 8.25 Sthlm Central – Koebenhavn H 13.32 , SJ, Snabbtåg, X 2000, siihen saimme paikat. Söimme oikein hyvän lounaan junassa, valikoimaa oli kaikenlaisille syöjille. Ajatuksena on, että itse lämmität mikrossa ruokasi lämpimäksi. Miksipä ei.
Katselimme kaunista ruotsalaista maaseutua. Oli vehreää, sinistä taivasta, aurinkoa.
Ylitimme salmen Tanskaan ”uutta” siltaa pitkin. Mikään ei ole kuten 80-luvulla.
Kööpenhaminassa jätimme rinkat säilytykseen ja kuljeskelimme muutaman tunnin kaupungilla ja ihailimme tunnelmaa ja Tanskan hienoutta! Kööpenhaminassakin pääsimme DSBn loungeen kahville ja syömään karkkia ja hedelmiä, ja täyttämään vesipullot.
Hamburgin junaan ostimme paikkaliput, maksoi 11,80 kahdelta. Juna lähti 15:35 – Hamburg Hbf 20:16. Juna ajoi Rödby-Puttgarden salmen väliksi laivaan ja me kiipesimme laivaan syömään.
Juna rikkoutui heti Puttgardenissa, mutta DSB hoiti homman hienosti ja me vaihdoimme lennosta toiseen junaan ja ehdimme Nightjet yöjunaan Hamburg Hbf 21:02 – Basel SBB 07:20, 2 x sleeper bed for Hamburg Hbf, 2nd class. Meille oli vuoteet lakanoilla, tossut, korvatulpat, pyyhe, naposteltavaa, muffinsit, vettä ja kylmää kuohuviiniä, minusta tuli heti Nightjet -fani. Aamiaislistalta sai raksia haluamiaan tuotteita 6 kpl ja aamiaistarjotin tuotiin hytiin. Jäimme pois junasta jo Basel Badissa ja onneksi J tajusi, että nyt taisi olla väärä asema, eli hyppäsimme takaisin junaan ja jäimme pois Basel SBBssä. Junan konnari taisi ehdottaa, että me jatkaisimme matkaa Zurichiin asti. Mutta me vasta kypsytimme matkamme kohdetta (Italia vai Espanja), ja kun saimme sen lukittua Italiaksi, lähdimme vasta seuraavalla junalla Zurichiin.
Olimme unohtaneet, miten kaunis Sveitsi onkaan.
Junassa soimme taas lounaan ja joimme oluet, erittäin hyvää ja mitä ystävällisin palvelu.
päätimme pysyä poissa kahviloista, mutta Victorinoxissa oli pakko käydä, onneksi kaksi linkkaria repussa riitti
Zurichistä Milanoon ei tarvittukaan paikkavarausta, mitä ystävällisin herrasmies Zurichin rautatieaseman lippuluukulla tulosti meille reittiaikataulun ja toivotti parhainta matkaa. Matkailu ehkä todella muuttaakin ennakkoluuloja, Sveitsissä meille reppureissaajille oltiin vain todella kohteliaita ja ystävällisiä.
Maisema todella muuttuu vaiheittain Zurichistä Milanoon, vuorista oliivilehdoiksi. Hyvä vaihe olla hereillä ja nenä ikkunassa. Rajalla passitarkastus, me emme heitä kovin kiinnostaneet.
Milanon ihmispaljous hätkähdytti! Ja kauniit vanhat rakennukset ilahduttivat. Puistoissa paljon ihmisiä nauttimassa auringosta.
Jn kengät olivat olleet jo kauan rikki, mutta nyt kun kävely tuntui tarpeeksi pahalta, kävimme ostamassa hänelle uudet kengät – tietenkin Milanosta 😀
Milanossa et pääse junalaiturille mikäli sinulla ei ole junalippua. Kaikkialla Euroopassa satsataan yleisillä paikoilla turvallisuuteen ihan erilailla kun joskus ennen, paljon poliiseja ja vartioita.
Italiassa junan paikkalippuja ei pysty varaamaan netistä, ja ensin Milanossa jonotetaan tiskille, jossa kerrot asiasi ja sitten saat numerolapun, jolla jonotetaan itse lipun ostoon. Ihmisiä on paljon, virkailijoita on vähän ja he aina välillä hyytyvät eli pitävät taukoja, eli lipun varaaminen vie aikaa. Hieman hikoilutti, kun rouva ensin sanoi, ettei puhu englantia, mutta onneksi olin kirjoittanut asiamme paperille. Rouva tosin lausui muutaman englannin kielen lauseen jossain vaiheessa keskustelua. Rail plannerin ehdottaman ensimmäisen junan rouva hylkäsi, mutta toiseen eli yöjunaan möi meille paikat. Sillä 40 eurolla sai vuodevaatteet, peiton, lakanat, tyynyn, vettä ja mehua. Hienoisena yllätyksenä tuli, että junassa ei ollut ravintolapalvelua. Onneksi olimme syöneet Milanossa ja ostaneet vähän eväitä mukaan.
Yöjuna – nimikin sen kertoo
Yöjuna Palermoon oli hetkittäin kokemus. Mutta nukuimme oikein hyvin, raiteet vatkasivat meidät rennoiksi. Heräsimme jossain Salernon liepeillä ja saimme ihailla välimeren kauneutta, oliivilehtoja, viljelyksiä. Appelsiineja jo kerättiin, ja oliiveja.
Salmi Sisiliaan ylitetään lautalla, jonne juna ajaa. Tämä prosessi kestää jonkun aikaa.
Salmi mannermaan ja Sicilian välillä, taustalla Messina
Vos et ipsam Civitatem benedicimus” – ”I bless you and your city” – Neitsyt Maria kirjoitti messinalaisille vuonna 42 ja tuo on lainaus on kuulemma siitä kirjeestä.. 7 m korkea kullattu Neitsyt Maria -patsas – tietenkin
Messinassa katselin aikataulua, ja totesin, että nyt olisi aikataulun myötä aikaa hakea meille kahvia. Kysyin tupakoivalta kaverilta, että ehtisinkö hakea, niin hän vastasi italiaksi (vapaasti tulkittuna, en puhu enkä ymmärrä Italiaa), että älä mene, tämä juna saattaa ihan lähteä milloin vain. Ja kas, se juna lähti melkein 10 minuuttia etuajassa kohti Palermoa.
Meillä oli hurmaavaa matkaseuraa, ihan ei matka riittänyt siihen, että meistä olisi tullut italian kielen taitoisia.
PALERMO
Olin jo kauan, sitten edellisen Sicilian matkan, halunnut Palermoon, sinne vaan tuntui olevan hyvin hankala matkustaa. Ehkä siihen liittyi myös joku kirja, jota en nyt pysty muistamaan. Palermo oli kaikkea sitä mitä toivoin ja enemmän. Se on loistelias ja kurja, likainen ja puhdas, hieno ja ränsistynyt. Erittäin monikulttuurinen, samassakin rakennuksessa näet ainakin kreikkalaisen, roomalainen, normannien ja arabien vaikutuksen ja symbolit. J totesi, että korjusvelkaa on paljon. Kukat kukkivat puissa ja pensaissa.
Palatseja, patsaita, katedraaleja, taidetta ja ikivanhoja rakennuksia on valtavasti.
”Ei enää yhtään palatsia, kateraadia tai maailmanperintökohdetta” yritimme ja taas kerran sorruimme mitä uskomattomien taideaarteiden äärelle. Osasin osittain vähäisen nykykreikkani pohjalta lukea vanhoja tauluja. Vain pari katedraalia lisää niin olisi järki järkkynyt ja usko laskeutunut.
Ja yhtäkkiä hämmästyksesi, minähän luen tätä kieltä – Εγω ειμαι φως του κοσμου eli Minä olen maailman valo.
Olimme ajatellet käydä kylissä ja kaupungeissa Palermosta länteen kuten vaikkapa Marsalassa, mutta Palermo ei laskenut meitä luotaan. Puistojen kukat ja kukkivat puut sekä papukaijat muut laulavat linnut hellivät mieltä. Eli toisen kerran sitten Marsalaan.
Cefalu vaikutti mielenkiintoiselta kylältä Palermosta itään eli siis sinne
Cefalussa oli kaunis vanhakaupunki, mutta vain yksi katedraali, joten se oli vuorokaudessa nähty. Merta olisimme tosin voineet tuijottaa vaikka kuinka pitkään.
Salernossa yövyimme meren rannalla, merinäköala oli huikea. Talviajan hinta kahdelta oli 52 euroa aamiaisella, sesonkiaikana 170 euroa. Tosin aamiainen oli kahvilassa ja siellä oli tarjolla vain makeita vaihtoehtoja. J oli hyvin onnellinen ”tän suklaacroissantin suklaa on vielä juoksevaa”. Kuulemma ”croissant ilman suklaata on ajanhukkaa.” Minä söin puolikkaan suklaamuffinsin ja paheksuin. Kahvi tosin oli aivan uskomattoman hyvää. Onneksi meillä oli hedelmiä. En sentään pyytänyt kuumaa vettä, kaivanut esiin puuropussia ja syönyt siinä puuroani.
Salernosta otimme nopean junan eli Frecciargenton kohti pohjoista, lisämaksu 10 euroa/nenä, mutta sitten sai kahvia ja naposteltavaa ja lehtiä italiaksi. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Frecciargento
Juna tuli jonnekin syvälle maan alle Bolognaan, josta hiljalleen otimme itsemme maan päälle. Tuntui, että Bolognakin oli meidän psyykettä suurempi.
Suunnittelimme Bolognaan muutaman tunnin harhailun.
pisteruska
Fasistien terrorismin uhrien muistomerkkejä, upeita museoita, muistomerkkejä, historiaa, kauniita kujia, hyvää ruokaa.
Kun Bolognan rautatieasemalta lähtee normijunilla on heillä erittäin epämiellyttävä tapa kertoa, että joo juna lähtee raiteelta 6, mutta vasta siellä raiteilla tajuaa, että näitä onkin kaksi kutosraidetta ja vielä kaukana toisistaan, toinen vie itään (est) ja toinen lähteen (ovest). Juoksuksi se meni, mutta ehdittiin.
Matkalla Venezia Mestreen
Venetziassa oli lähes pahin tulva ikinä, mutta sinne emme edes pyrkineet. Mantereen puolella ollaan ihmisille kohteliaita, turisteja ei taida olla liikaa. Söimme hyvän ja edullisen illallisen – pizzadietti on sekin dietti, varmaan tämäkin hoikistaa.
Näimme bussin Puolan Krakowaan, totesimme että tuohon meistä ei olisi, mutta näin jälkikäteen ajatellen, eihän se olisi kuin Jyväskylä – Nuorgam ja sehän menee kätevästi. Supermarketin valikoimat aiheuttivat kademieltä. Ja sitten olikin aika nousta junaan: Venezia Mestre -München, 2 x sleeper bed for Venezia Mestre., yöjuna Nightjet vei meidät turvallisen varmasti Alppien yli Muncheniin. Taas oli kuohuviiniä ja aamiainen tuotiin hyttiin, loistavaa!
Meistä ei löytynyt halua vaellella Munchenissä vaan otimme junan Hamburgiin. Nyt vasta näimme eka kertaa Saksan, aiemmin nukuimme sen läpi. Paljon kaunista maaseutua, pieniä kyliä, kauniita taloja, lintuja ja kauriita. Hamburgikaan ei kutsunut luokseen vaan otimme junan Fredericiaan.
Miniloma Tanskassa tuntui ihanalta ajatukselta, mutta kun mereltä iski sade alaviistosta epäilin ideaani paskaksi. Vanha kaunis majatalo ja illallinen paikallisessa Krossa, rento ja iloinen ilmapiiri, hyvä ruoka, vaeltelu Fredericiassa – itseasiassa Tanska oli taas aivan ihana idea.
Aamulla otimme junan Kööpenhaminaan. Puikkelehdimme siellä hetken kävelykadulla, olivat aloittaneet joulukauden. Nopea juna Ruotsiin lähti laiturilta 26, eli sinne on noin vartin kävely päärautatieasemalta. Eli siihen siirtymiseen kannattaa varata hetki aikaa.
Tukholman asemalta kävelimme tihkusateessa Vikinglinen laituriin, mistä otimme laivan Suomeen ja junan kotiin.
Nestetystauko Tampereella
Kyllä! Lähdemme uudelleen interrailaamaan, ehkäpä ensi talvena.
– kiitämme rauhaa katsella maisemia
– talvikauden ilmastoa
– edullisia talvikauden majoituksia matkan varrella
– tilaa junissa ja erittäin hyvää palvelua
– junamatkoilla ei väsyttänyt, oli tilavaa ja leppoisa katsella maisemia
Marian muistikirja 