too much

Eilen tuli kylläistämispiste. Oltiin sellaisilla karuilla vuorilla, joissa mantelipuut kukkivat. Ensimmäisestä sekosin kevyesti. Sitten tajuntani räväytti, että niitä on satoja jos ei tuhansia ja nyt tämä on liikaa osin talvihorroksessa elävälle.

Tajuatteko, tuhansia tälläisia

Noi valkoiset on niitä kukkivia puita. Ei tätä vaan kestä.

Tuo sumu on hiekkaa Saharasta, sitä oli eilen.

Laventeli kasvaa rehottaa massoittain missä vaan

mikähän kukka tämäkin, ihan kuin olisin nähnyt Prismassa aiemmin.

Täällä on paljon huikeita luolia, joita voi tutkia.

Lopuksi kuva huikeenvärisistä vuorista, ihan epätodellista.

Nyt sitten kohti Inaria, se on ihanaa se, sitä sentään olen odottanut vuoden!

4 thoughts on “too much

  1. Upea hiekkapölykuva!
    Ja voi, mantelia ja laventelia, enhän mä edes osaa enää sanoa tähän mitään…
    Nähdään Inarissa 🙂

  2. Laventelia… pitäskö joskus matkustaa johonkin toiseen ilman suuntaan kuin pohjoiseen. Eihän laventeliakaan ole kuin kirjojen naisten laventelinsinisissä silmissä.

  3. Apua, mullekin tulle ihme ajatus siitä, että joskus matkustaisikin jonnekin muualle kuin pohjoiseen! Ja se sai heti ihmeen lämpimän kannatuksen täällä kotona, kummallista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: