Baanaanilaatikollinen aarteita
Minulla oli suuri onni tehdä erittäin tärkeitä hankintoja
kannan (okei, vetäisen ahkiolla) nämäkin aarteeni ylös tunturiin soppeeni, laitan edellisten tärkeiden hankitojen lomaan. Otan hyvän asennon, tarkastelen tunturimaisemaa varpaitteini välistä ja lähden vaikkapa Paulaharjun matkaan.
Tämä on toinen banaanilaatikollinen aarteita samalta, hienolta, paljon vaeltaneelta herrasmieheltä, joka on vähitellen luopunut aarteistaan. Kukahan saa ne aikanaan jälkeeni. Voi jos joku vielä niitä arvostaisi, eikä polttaisi saunan pesässä.
Nuo Christerin kirjat on tullut luettua…
Jospa L ja M joskus tutkivat innokkaina tunturikirjastoa…muistelevat tädin antamia erämaakokemuksia….
Vau, hyvä hankinta.
Huojentaa, kun ”aarteeni” päätyvät oikeaan käyttöön! 😀 Oikein mukavia lukuhetkiä, kuka niitä sitten lukeekaan!
❤ Kiitos. Kyllä mie nautin.